Mitä on taolaisuus?

Taolaisuus on Kiinan alkuperäisuskonto, joka on juurtunut syvälle Kiinan sivilisaation hedelmälliseen maaperään ja kestänyt tuhansia vuosia. Se ei ole vain uskonnollinen vakaumus, vaan myös tärkeä osa kiinalaisen kansan perinteistä kulttuuria, joka sisältää runsaasti filosofista ajattelua, moraalikäsitteitä, terveysviisautta ja taiteellista estetiikkaa. Taolaisuus, jonka ytimenä on "taolaisuus", tavoittelee ihmisen ja luonnon harmonista rinnakkaiseloa ja kannattaa elämäntapaa, jossa ei tehdä mitään ja eletään luonnon mukaisesti, millä on ollut kauaskantoinen vaikutus tuleviin sukupolviin.

Taolaisuuden historiallinen tausta

Taolaisuuden synty ja kehitys voidaan jäljittää muinaisen Kiinan Qinia edeltävälle ajalle. Sen ideologiset juuret ovat monimutkaiset ja moninaiset, ja siinä sekoittuu eri koulukuntien, kuten taolaisuuden, konfutselaisuuden, mohilaisuuden, yin-jangismin ja jumalallisen kuolemattomuuden, ajatusten ydin. Itäisen Han-dynastian lopussa Zhang Daoling perusti Taivaallisten mestareiden taon, mikä merkitsi taolaisuuden virallista vakiintumista organisoiduksi uskonnolliseksi kokonaisuudeksi. Sittemmin taolaisuus on eriytynyt ja yhdentynyt Wei-, Jin-, Pohjoisen ja Etelän dynastioiden aikana ja kukoistanut Tang- ja Song-dynastioiden aikana, kunnes se kehittyi vakaasti Ming- ja Qing-dynastioiden aikana muodostaen nykyisin näkemämme moniarvoisen taolaisen järjestelmän. Taolaisuuden historia on suurenmoinen eepos, jossa tutkitaan jatkuvasti maailmankaikkeuden totuutta ja tavoitellaan elämän transsendenssiä.

Taolaisuuden ydinideologia

Lyhyesti sanottuna taolaisuuden ydinajatus on, että "taolaisuus seuraa luontoa". "Tao" on tässä yhteydessä maailmankaikkeuden kaikkien asioiden alkuperä ja peruslaki, joka on sekä näkymätön että kaikkialle ulottuva ja joka on kaikkien asioiden luomisen, muuttumisen ja tuhoutumisen perusta. "Luonnon laki" tarkoittaa, että ihmisten tulisi noudattaa luonnonlakeja eikä puuttua niihin väkisin, jotta saavutettaisiin sisäinen rauha ja harmonia maailmankaikkeudessa. Taolaisuus uskoo, että kehoa ja mieltä viljelemällä ihminen voi saavuttaa ykseyden Taon kanssa ja oivaltaa elämän ikuisuuden ja transsendenssin.

Taolaisuuden perususkomukset

1. Taolaisuuden uskomusjärjestelmä

Taolaisuuden uskomusjärjestelmä on laaja ja monimutkainen, ja siihen sisältyy taon palvonta, usko jumaliin ja kuolemattomiin, yinin ja yangin ja viiden elementin ymmärtäminen sekä rituaalisten toimintojen, kuten loitsujen ja jiao-juhlien, harjoittaminen. Taolaiset uskovat, että hurskaiden uskomusten ja oikeiden viljelymenetelmien avulla he voivat kommunikoida taivaan ja maan kanssa, saada jumalten ja kuolemattomien suojan ja lopulta saavuttaa kuolemattomuuden ja kuolemattomuuden.

2. Taolaisuuden käsitys kuolemattomuudesta

Kuolemattomuuden käsite on yksi taolaisuuden keskeisistä uskomuksista. Taolaisuus uskoo, että ihmiset voivat sivistyksen avulla ylittää kuolevaisten maailman ja tulla kuolemattomiksi olennoiksi, joilla on pitkä elämä ja suuret voimat. Nämä kuolemattomat ovat joko historiallisia pyhimyksiä ja tietäjiä, tien saavuttaneita munkkeja tai taivaallisissa pyhäköissä asuvia luonnonhenkiä ja aaveita, joilla on poikkeuksellista voimaa ja viisautta. Taolaiset pyrkivät saavuttamaan saman tilan palvomalla kuolemattomia ja oppimalla heidän käytäntöjään.

3. Pyrkimys kuolemattomuuden vaalimiseen

Kuolemattomaksi tuleminen on taolaisten korkein tavoite. Taolaisuus uskoo, että ihmiselämä on rajallinen, mutta viljelyllä voi pidentää elämää ja jopa saavuttaa kuolemattomuuden. Kuolemattomuuden viljelyyn on erilaisia tapoja, kuten alkemia ja lääketiede, qin ottaminen viljan haihduttamiseksi, meditaatiossa istuminen sekä hyvien tekojen tekeminen ja hyveiden kerääminen. Näillä viljelymenetelmillä pyritään puhdistamaan mieli, vahvistamaan kehoa ja lopulta saavuttamaan Taon kanssa yhtenäisyyden ja pyhyyden ylittämisen alue.

Taolaiset opetukset ja klassikot

1. Taolaisuuden opetusten selitys

(1) Moraalioppi: Taolaisuus korostaa moraalin merkitystä, joka on viljelyn perusta. Taolaisten tulisi noudattaa moraalisia normeja, joita ovat "uskollisuus, lapsellinen hurskaus, hyväntahtoisuus, usko, vanhurskaus ja rauha", ja pitää velvollisuutenaan kerätä hyveitä ja tehdä hyviä tekoja sekä viljellä itseään, perhettään, maataan ja koko maailmaa.

(2) Terveydenhuollon teoria: Taolaisuus korostaa terveydenhoitoa ja uskoo, että fyysinen ja henkinen terveys on edellytys viljelylle ja kuolemattomuudelle. Taolaiset terveydenhoitomenetelmät ovat moninaisia, mukaan lukien ruokavalio, liikunta, hengitys ja uloshengitys, psykologinen sopeutuminen jne., ja niillä pyritään harmonisoimaan yin ja yang, ruoppaamaan meridiaaneja ja vahvistamaan kehoa.

(3) Ajatus ihmisen ja luonnon ykseydestä: Taolaisuus uskoo, että ihminen ja luonto ovat erottamaton kokonaisuus, ihmisten tulisi noudattaa luonnonlakeja ja elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Ajatus taivaan ja ihmisen ykseydestä ilmenee monissa taolaisuuden viljelymenetelmissä, elämäntavoissa ja taiteellisissa luomuksissa.

2. Klassikot ja kommentaarit

Taolaisia klassikoita on monia, joista tunnetuimpia ovat Tao Te Ching, Zhuangzi, Taiping Jing ja Zhouyi Sen Tong Qi. Tao Te Ching on Lao Zin kirjoittama taolaisuuden perusklassikko, jossa selitetään Taon mysteeri ja viljelyn olennaiset asiat; Zhuang Zi taas osoittaa ainutlaatuisella filosofisella ajattelullaan ja kirjallisella tyylillään taolaisuuden vapauden hengellisyyttä ja maallisen maailman ylittämistä. Taiping Jingin ja Zhouyi Sen Tongqin kaltaisissa klassikoissa esitellään ja selitetään perusteellisesti taolaisia viljelymenetelmiä, alkemiaa sekä yinin ja yangin ja viiden elementin oppeja.

Taolinen viljely

Taolinen kultivointi on taolaisille tärkeä tapa tavoitella kuolemattomuutta ja tulla kuolemattomaksi. Taolaisuuden harjoittamiseen on monia eri tapoja, kuten meditaatio, qin ja shenin jalostaminen, hyvien tekojen tekeminen ja hyveiden kerääminen sekä pillereiden ja lääkkeiden ottaminen. Istumameditaatio, jonka tarkoituksena on hiljentää mieli, sovittaa yhteen yin ja yang, kommunikoida taivaan ja maan kanssa; qi: n ja jumalan jalostaminen hengittämisen ja uloshengittämisen kautta, aikomus ohjata menetelmää, parantaa kehon elinvoimaa, parantaa kehon laatua; tehdä hyvää ja kerätä hyve, on tärkeä osa taolaista käytäntöä, tekemällä hyviä tekoja, ansioiden kertyminen puhdistaa mielen, parantaa valtakuntaa; alkemia ja lääketiede, on erikoisempi menetelmä taolaista viljelyä, jonka tarkoituksena on ottaa pillereitä kehon vahvistamiseksi, elämän pidentämiseksi.

Taolaisuus ei ainoastaan sisällä syvällisiä filosofisia ajatuksia, vaan se synnyttää myös värikkään terveys- ja kuntoilutaidon, taolaisen kungfun. Taolainen kung-fu, joka tunnetaan myös nimellä taolainen kung-fu tai Neidanjutsu, on ainutlaatuinen harjoitusjärjestelmä, jossa yhdistyvät fyysinen ja henkinen viljely, filosofinen ajattelu ja elämäntiede.

I. Taolaisen kungfun alkuperä ja kehitys

Taolaisen kungfun alkuperä voidaan jäljittää taolaisen opin juurille Qinia edeltävältä ajalta, erityisesti Laozin ja Zhuangzin ajatuksiin. Tao Te Ching -teoksessaan Lao Tzu esitti ajatuksen "Taolaisuus perustuu luontoon" ja korosti luonnonlakien tottelevaisuutta sekä sisäisen rauhan ja vapauden tavoittelua, kun taas Zhuang Tzu kuvasi "Matkassaan maailman ylittämisen ja maailman unohtamisen henkistä valtakuntaa". Nämä ajatukset loivat filosofisen perustan taolaisen kungfun muodostumiselle.

Han-dynastian jälkeen taolaisjärjestöjen perustamisen ja kehittämisen myötä taolainen kung-fu alkoi vähitellen muodostua järjestelmäksi. Alkuaikoina taolainen viljely keskittyi enimmäkseen eksoteeriseen eliksiiriin eli eliksiirien valmistamiseen kuolemattomuuden saavuttamiseksi. Koska ulkoisen eliksiirin harjoittamiseen liittyi kuitenkin monia riskejä ja koska sen vaikutuksia oli vaikea todentaa, siirryttiin vähitellen turvallisempaan ja tehokkaampaan sisäiseen eliksiiriin. Sisäisessä alkemiassa korostetaan yinin ja yangin harmonisoimista itsekasvatuksen avulla kehon ja mielen harmonian ja yhtenäisyyden saavuttamiseksi.

Tang- ja Song-dynastioiden aikana taolinen sisäinen alkemia saavutti huippunsa. Lu Dongbinin ja Zhang Boduanin kaltaiset taolaiset mestarit organisoivat ja kehittivät järjestelmällisesti sisäisen alkemian taidetta muodostaen täydellisemmän viljelyjärjestelmän. Heidän joukossaan Zhang Boduanin Wujin Zhuan -teosta pidetään sisäisen alkemian klassikkoteoksena, jolla oli syvä vaikutus myöhempiin sukupolviin.

II. Taolaisen kungfun teoreettiset perusteet

Taolaisen kungfun teoreettiseen perustaan kuuluu pääasiassa oppi Yin-Yangista ja viidestä elementistä, ajatus taivaan ja ihmisen ykseydestä sekä taolainen käsitys ei-mitään tekemättä jättämisestä.

Yin-Yang-oppi ja viisi elementtiä ovat yksi taolaisen kungfun teoreettisista peruspilareista. Yin ja Yang edustavat vastakohtien, kuten taivaan ja maan, auringon ja kuun, kylmän ja lämmön, ykseyden kahta puolta. Viisi elementtiä puolestaan viittaavat viiteen aineen tai energian perusmuotoon - kultaan, puuhun, veteen, tuleen ja maahan - jotka rajoittavat ja muuntavat toisiaan ja muodostavat maailmankaikkeuden kaikkien asioiden perusrakenteen. Taolaisen kungfun mukaan myös ihmiskeho on pieni maailmankaikkeus, joka myös noudattaa yinin ja yangin sekä viiden elementin lakeja. Kun yin ja yang harmonisoidaan ja viisi elementtiä tasapainotetaan harjoittelun aikana, voidaan saavuttaa kehon ja mielen harmonia ja terveys.

Taoistisen kungfun ydinajatuksena on ajatus taivaan ja ihmisen ykseydestä. Taolaisuus uskoo, että ihminen on osa taivasta ja maata ja että hänen ja kaiken maailmankaikkeuden välillä on läheinen yhteys. Viljelemisen kautta ihminen voi vähitellen tunnistaa ja mukautua luonnonlakeihin ja toteuttaa taivaan ja maan kanssa hengittämisen ja saman kohtalon jakamisen valtakunnan. Tämä alue ei näy ainoastaan fyysisenä voimana ja pitkäikäisyytenä, vaan myös henkisenä transsendenssinä ja vapautena.

Taolainen käsitys hallitsemisesta tekemättä mitään heijastuu myös taolaisessa kung-fussa. Sen sijaan, että ei tehdä mitään, taolaisuus korostaa luonnon seuraamisen tärkeyttä eikä mielivaltaista toimintaa. Taolaisessa kungfussa kannatetaan rauhallisuuden ja pehmeyden käyttöä, jotta ulkoisia häiriöitä ja muutoksia voidaan torjua sisäisen rauhan ja rauhallisuuden avulla.

C. Taolaisen kungfun viljelymenetelmät

Taolaisen kungfun viljelymenetelmiin kuuluu pääasiassa hengityksen sääteleminen, qin jalostaminen, hengen ravitseminen ja muodon jalostaminen.

Hengityksen säätely on taolaisen kungfuharjoituksen perusta. Säätämällä hengityksen rytmiä ja syvyyttä voidaan kehon qi ja veri harmonisoida ja vahvistaa kehon immuniteettia ja itsehoitokykyä. Hengityksen säätelyyn on olemassa erilaisia tapoja, kuten syvä hengitys ja käänteinen vatsahengitys.

Qi:n jalostaminen on taolaisen kung fu:n ydin. Qi:n jalostamisessa ei ole kyse vain onnesta tai hengityksen pidättämisestä, vaan kehon elintärkeän energian puhdistamisesta ja sublimoimisesta erityisten viljelymenetelmien avulla. Qin jalostusprosessin on oltava asteittainen, alkaen olemuksen alustavasta jalostamisesta ja qin muuntamisesta qin kehittyneeseen jalostamiseen ja jumalan muuntamiseen, ja jokainen vaihe vaatii pitkäjänteisyyttä ja kovaa työtä.

Hengen vaaliminen on olennainen osa taolaista kungfua. Hengen ravitseminen ei tarkoita ainoastaan hengen ylläpitämistä ja tunteiden säätelyä, vaan siihen kuuluu myös tietoisuuden tason nostaminen ja potentiaalin kehittäminen. Meditaation ja hiljaisen istumisen kaltaisten menetelmien avulla voi vähitellen saavuttaa tilan, jossa mieli on vapaa häiritsevistä ajatuksista ja mieli voi unohtaa itsensä, jolloin henkinen transsendenssi ja vapaus toteutuvat.

Muodon tarkentaminen on yksi taolaisen kungfun erityisistä viljelymenetelmistä. Muodon hiominen tapahtuu pääasiassa tiettyjen asentojen ja liikkeiden avulla, joilla harjoitetaan kehon joustavuutta ja koordinaatiota. Nyrkkeily- ja gong-menetelmät, kuten Taijiquan ja Baduanjin, ovat yleisiä keinoja muodon hiomiseen taolaisessa kungfussa. Nämä tekniikat eivät ainoastaan vahvista kehoa, vaan auttavat harjoittajaa myös saavuttamaan mielen ja kehon yhtenäisyyden.

Taolaisuuden kulttuurivaikutus ja rooli Kiinassa

Taolaisuuden ja perinteisen kiinalaisen kulttuurin välinen suhde

Taolaisuus ja perinteinen kiinalainen kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa. Taolinen ajattelu läpäisee kaikki perinteisen kiinalaisen kulttuurin tasot, kuten filosofian, kirjallisuuden, taiteen, lääketieteen ja arkkitehtuurin. Taolaisuuden oppi yinistä ja yangista ja viidestä elementistä vaikutti syvällisesti muinaiseen kiinalaiseen filosofiaan ja lääketieteeseen.

Taolaisuuden vaikutus filosofiaan, kirjallisuuteen, taiteeseen ja muihin aloihin

Filosofia: Taolaisen filosofian ytimenä on "Tao", joka korostaa "ei mitään tekemättä jättämisen" ja "luonnon seuraamisen" ajatuksia. Tällä filosofisella käsitteellä on ollut syvällinen vaikutus muinaiseen kiinalaiseen filosofiaan. Esimerkiksi myöhemmät filosofit ovat siteeranneet ja kehittäneet laajalti Tao Te Chingin viisautta, ja siitä on tullut muinaisen kiinalaisen filosofian tärkeä kulmakivi. Taolaisessa filosofiassa kannatetaan myös "taivaan ja ihmiskunnan ykseyden" kosmologiaa, jossa uskotaan, että ihmisen ja luonnon tulisi elää sopusointuisesti rinnakkain, ja tämä käsite on edelleen nykyaikaisen ekologisen filosofian ilmestys.

Kirjallisuus: Taolinen kulttuuri on rikastuttanut antiikin kirjallisuuden teemoja ja ilmaisuja. Monet kirjallisuudenharjoittajat ovat saaneet vaikutteita taolaisesta ajattelusta ja luoneet runoja ja lauluja, joissa on vahvoja taolaisia sävyjä. Esimerkiksi Tang-dynastian aikainen runoilija Li Bai paljasti teoksissaan usein kaipuunsa taoliseen satumaahan ja syvän ymmärryksensä taolaisesta filosofiasta. Lisäksi taolaiset tarinat ja myytit tarjoavat myös runsaasti materiaalia kirjallisuuden luomiseen.

Taiteellinen ala: Taolaisuuden vaikutus taiteeseen ilmenee monin tavoin. Maalaustaiteessa taolaisista maisema- ja hahmomaalauksista tuli yksi muinaisen kiinalaisen maalaustaiteen tärkeimmistä tyylilajeista. Esimerkiksi eteläisen Song-taiteilijan Ma Yuanin "Treading Songs" -teos ilmentää taolaista pyrkimystä "kuolemattomiin vuoriin ja paviljonkeihin". Musiikin ja tanssin osalta taolaisiin rituaaleihin sisältyvällä musiikilla ja tanssilla on ainutlaatuinen taiteellinen viehätysvoima, kuten taolaisen musiikin "kuolematon musiikki", jonka melodia on melodinen ja kauaskantoinen ja jolla oli merkittävä vaikutus muinaisen Kiinan musiikkikulttuuriin.

Taolaisuuden asema kansanuskossa ja tavoissa

Taolaisuus on keskeisessä asemassa kansanuskossa. Se on juurtunut syvälle kansanperinteeseen ja liittyy läheisesti ihmisten elämään, ja se on muodostanut monia kansanomaisia uskomuksia ja tapoja, joilla on paikallisia erityispiirteitä. Esimerkiksi taolaiset rituaalit, kuten "siunausten rukoileminen ja katastrofien torjuminen" ja "pahojen henkien karkottaminen ja epäonnen välttäminen", ovat laajalti levinneet kansan keskuudessa, ja niistä on tullut ihmisille tärkeä tapa etsiä henkistä lohtua elämän vaikeuksien edessä. Lisäksi taolaisuus vaikuttaa myös kansanjuhlien ja tapojen muodostumiseen, kuten "ilotulitukseen" kevätjuhlan aikana, "kevätjuhlan lähettämiseen" ja muihin tapoihin, jotka liittyvät taolaisuuden käsitteeseen pahojen henkien karkottamisesta ja välttämisestä.

Taolaisuuden nykyaikainen kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys

Taolaisuuden käytäntö ja perintö nyky-yhteiskunnassa: Ajan kehityksen myötä taolaisuus uudistuu ja uudistuu jatkuvasti säilyttäen samalla perinteisen olemuksensa. Nykyaikainen taolaisyhteisö puolustaa aktiivisesti taolaisen kulttuurin perintöä ja kehittämistä järjestämällä taolaisia kulttuurifestivaaleja, taolaisia foorumeita ja muuta toimintaa. Samalla taolaisuus osallistuu aktiivisesti myös sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviin ohjelmiin, kuten hyväntekeväisyysapuun ja ympäristönsuojeluun, mikä osoittaa taolaisuuden myönteisen roolin nyky-yhteiskunnassa.

Taolaisuuden yhteys ympäristönsuojeluun, terveyteen ja sen myönteiseen vaikutukseen yhteiskunnassa.: Taolaisuus korostaa "taivaan ja ihmiskunnan ykseyttä" ja uskoo, että ihmisen ja luonnon tulisi elää harmonisesti rinnakkain. Tämä käsite on laajalti tunnustettu ja sitä harjoitetaan nyky-yhteiskunnassa. Taolaisuuden kannattamilla vihreällä elämäntavalla ja ympäristönsuojelukonsepteilla on suuri merkitys ekologisen sivilisaation rakentamisen ja kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi taolaisuus keskittyy myös terveyteen ja kuntoon, ja sen ainutlaatuisilla terveydenhoitomenetelmillä ja lääketieteellisellä teknologialla on myönteinen rooli ihmisten terveyden parantamisessa ja sairauksien ehkäisemisessä.

Taolaisen kulttuurin levittäminen ja vaihto globalisaation yhteydessä: Globalisaation yhteydessä myös taolinen kulttuuri on muuttumassa maailmanlaajuiseksi. Kansainvälisen taolaisfoorumin ja taolaisen kulttuurifestivaalin kaltaisten toimien kautta taolaiskulttuuria on levitetty ja vaihdettu laajalti. Tämä ei ainoastaan lisää kulttuurista ymmärrystä ja ystävyyttä eri maiden ja alueiden välillä, vaan edistää myös taolaisen kulttuurin kansainvälistymistä.

Taolaisuuden johtopäätökset

Yhteenvetona voidaan todeta, että taolaisuus on Kiinan alkuperäisenä uskontona vaikuttanut monilla aloilla, kuten filosofiassa, kirjallisuudessa ja taiteessa, ja sillä on ollut tärkeä asema kansanuskomuksissa ja tavoissa. Nyky-yhteiskunnassa taolaisuus ei ainoastaan säilytä perinteistä olemustaan, vaan se myös jatkaa innovointia ja uudistamista, osallistuu aktiivisesti sosiaaliseen hyvinvointiin ja vaikuttaa myönteisesti yhteiskunnan harmoniseen kehitykseen ja ekologisen sivilisaation rakentamiseen. Samalla taolaisen kulttuurin moraalinen etiikka ja arvot tarjoavat myös arvokkaita ideologisia resursseja ja käytännön ohjeita nyky-yhteiskunnalle. Siksi meidän olisi kiinnitettävä enemmän huomiota taolaisen kulttuurin perimiseen ja kehittämiseen, jotta tämä arvokas kulttuuriperintö voi loistaa entistä kirkkaammin uuden ajan kontekstissa.